Pohjois-Savon sähköteknikot ja -insinöörit ry muistio / ms
SYYSRETKEILYPÄIVÄT 19-20.8.2006 KAJAANISSA
Osallistujayhdistykset:
Kainuun Sähköteknikot (tapahtuman järjestäjä)
Oulun Seudun Sähköteknikot
Pohjois-Savon Sähköteknikot ja -insinöörit
Savolaisia matkalla:
Sirkka ja Kari Lintula
Asta ja Pekka Rikkonen
Raili ja Ari Avikainen
Eira ja Tapio Pirinen
Anna Väisänen ja Jorma Nenonen
Annikki ja Viljo Pitkänen
Pirkko ja Kari Väisänen
Raili ja Martti Savolainen
Kuljetukset: MatkaPiirla
Matkanjohtaja: Kari Lintula
Kuopio – Kajaani
Bussi starttasi jäähallilta klo 8.00
Väkeä mukaan poimittiin linja-autoasemalta, Siilinjärveltä ja Lapinlahdelta.
Virkistystauko (kahvitauko) pidettiin Iisalmessa Marjahaan ABC-asemalla.
Matkalla pidettiin metsäaiheinen tietokilpailu, jossa tietä-
vämpiä olivat Avikaiset.
Vastaanotto:
Kajaaniin, Hotelli Kajaanin pihalle saavuimme n. 10.50, jossa olikin jo monille tuttuja kainuulaisia ja pian saapuivat myös oululaiset.
Pienen juttutuokion jälkeen majoittauduimme hotelliin.
Majoittumisen jälkeen siirryimme ravintolaan lihakeittolounaalle.
Tutustuminen Kajaaniin:
Kello 12.10 kokoonnuimme tutustumiskierrokselle lähtöön.
1. tutustumiskohteemme oli Kainuun Prikaati klo 12.30
-varuskunnassa isäntänämme toimi Juha Koskinen
-ensiksi siirryimme auditorioon, jossa Juha antoi selostaen ja videokuvien välityksellä retkeläisille tuhdin tietopaketin Kainuun Prikaatin historiasta,suuruudesta ja toiminnasta.
-tietoa saatuamme teimme kiertoajelun varuskunnan alueella.
-varuskuntaan tutustuminen päättyi käyntiin maanalaisessa kallioluolassa sijaiseviin tiloihin.
2. Toinen tutustumiskohteemme oli Ämmäkosken voimala klo 15.00
-Ämmäkosken voimalaan tutustuimme Mikko Leinosen opastamana.
-voimalan teho 4,9 MW, vuosienergia 32 700 MWh
-voimalassa 2 kpl vaaka-Francis –koneistoja v. 1917 ja yksi pysty-Kaplan-koneisto v. 1941.
-Kajaaninjoen keskivirtaama 91 m3/s
-Ämmäkosken voimalan yläpuolelle on v. 1943 rakennettu Koivukosken voimala ja v. 1995 Koivukoski III -voimala.
-Kajaaninjoen voimaloiden yhteenlaskettu huipunleikkauskyky on 35 MW
ja vuosienergia keskimäärin 99 100 MWh.
-Ämmäkoskessa on kunnostettu tervakanava.
-Ämmäkosken voimalan luona sijaitsee sotaanlähdön muistomerkki.
Muu lauantain ohjelma
-lauantai-ilta aloitettiin klo 17.00 saunomisella.
-klo 19.00 siirryimme illalliselle. Illallisen aikana kuultiin Anna Karin esittämä kronikka ja liiton puheenjohtaja Tapio Ahon tervehdys.
-ilta päättyi tansseihin elävän musiikin tahdissa.
-illan erikoisuus olivat revontulet, jotka näkyivät Kajaanissa, kuten näkyivät Oulussa vuotta aiemmin.
Sunnuntain ohjelma:
-sunnuntai aloitettiin käymällä aamusaunassa ja aamupalalla.
1. Yhdistysten välinen kilpailu
- tällä kertaa kisailimme Mölökky-pelin osaamisessa.
Kutsussa oli kilpailulajina petanque, joten olis menny nekin
harjoitukset hukkaan, jotka aiottiin tehdä.
Kajaanilaiset olivat soveltaneet mölökyn sääntöjä väljästi,
joten tulokset eivät ole vertailukelpoisia esim. SM-kisojen
tuloksiin. Mutta pääasia oli, että säännöt olivat kaikille
samat ja kisassa vallitsi rento meininki.
Tuloksia:
Naisten sarja
1. Anna Kari Kainuu 8 pist.
2. Oili Alasalmi Kainuu 7 pist.
Arja Huhtelin Oulu 7 pist.
Annikki Pitkänen P-Savo 7 pist.
Seija Rautiainen Oulu 7 pist.
3. Liisa Keiski Oulu 6 pist.
Asta Rikkonen P-Savo 6 pist.
Pirkko Tuuttila Oulu 6 pist.
Miesten sarja:
1. Tapio Pirinen P-Savo 70 pist.
2. Jorma Nenonen P-Savo 59 pist.
3. Reijo Lamberg Oulu 57 pist.
Joukkuekilpailu:
1. Kainuu 62 pist.
2. Oulu 34 pist.
3 P-Savo 29 pist.
Kiertopokaali jäi siis Kajaaniin, onnittelut voittajille.
2. Kiertoajelu
-kiertoajelulla oppaanamme toimi Anja Hongisto
A.Oppaan kertomaa
Hotellin vierellä asuntomessut 2001
Joen rannalla ollut Lönnrothin lähde
Lönnroth lääkärinä Kajaanin linnassa 1604-1616
Pietari Brahe perusti Kajaanin 1651 (alle 100 as.)
Sutelan talo, toimi säätyläisten seuraelämän keskuksena. Nykyisinsotaveteraanien koulutus- ja kuntoutuspaikka Kuvakirkon viereistä hautausmaata Leino kutsui vainajien varvikoksi.Siellä ovat hänen vanhempiensa ja kolmen sisaren haudat.
Paltaniemen museotie kuvakirkolta Kirkkoniemeen, pituus 2,95 km
Kummittelutarinat
B. Bussin ikkunasta nähtyä
Hotellin luona Elias Lönnrothin mökki, Hauholan maja
Eino Leinon ja Elias Lönrothin muistomerkit
Kajaanin linnan rauniot Karolineburgin kartano, Kainuun ainoa kartano, rakennettu 1836
Paltaniemen kyläkoulu on Kainuun vanhin yhtäjaksoisesti koulukäytössä ollut koulu.
Museotien päässä, Kirkkoniemessä sijaitseva hautausmaa oli käytössä 1599-1716.Hautausmaa on hiljalleen vyörynyt Oulujärveen.
Urho Kekkosen muistomerkki ”Suuri Aika”
Ortodoksinen ja Ev.luterilainen kirkko
Urho Kekkosen koulu
C. Käyntikohteet
1. Paltaniemen kirkko
Ensimmäinen varsinainen tutustumiskohde kierroksellamme oli
vuonna 1726 valmistunut Paltaniemen kuvakirkko. Kirkko on
kolmas Paltaniemelle rakennettu kirkko.
Ensimmäinen kirkko niemelle rakennettiin 1599. Se tuhoutui maanjäristyksen aiheuttaman rantatörmän vyöryssä 1626.
Toinen 1665 valmistunut kirkko poltettiin isovihan aikaan 1726 pian Kajaanin linnan tuhoamisen jälkeen.
Nykyinen kirkko aiottiin ensin rakentaa poltetun kirkon paikalle Kirkkoniemeen, mutta rantatörmän vaarallisuuden vuoksi paikka muutettiin.
Kirkon rakensi 24 kirvesmiestä Johan Simonpoika Knubbin johdolla.
Pyhää ehtoollista esittävä alttaritaulu on Margareta Capsian maalaama.
Kirkolle ominaiset katto- ja holvimaalaukset on tehnyt Emanuel Granberg.
Pääoven yläpuolella on maalaus ”viimeinen tuomio”, jonka yläosa kuvaa taivasta ja alaosa helvetin kurjuutta. Huomattava osa alaosaa on poistettu, koska se lienee järkyttänyt seurakuntalaisia.
2. Keisarin talli
Paltaniemen kirkon vieressä sijaitseva Keisarintalli on Suomen vanhin kotiseutumuseo. Keisari Aleksanteri I nautti tallissa seurueineen aamiaisen vieraillessaan Kainuussa 1819. Pöydässä istuneet henkilöt (nimet) ja istumajärjestys ovat nähtävillä.
3. Eino Leinon talo
Emäntänä/oppaana Eino Leino–talolla toimi Kirsi Kilpeläinen
Eino Leino syntyi Hövelön talossa 6.7.1878. Talon rakennutti Paltamon pappi Karl Aejmelaeus kolmelle naimattomalle tyttärelleen 1820.
Vuosina 1834-1835 talon omisti ja siinä asui Elias Lönnrot, mutta hän myi talon takaisin Aejmelaeukselle. Lönnrot sai ensimmäisen osan Kalevalasta valmiiksi Hövelössä.
Eino Leino –talo on rakennettu alkuperäisen Hövelön –talon piirustuksilla.
Ainoa esine vanhasta Hövelöstä on kuistin pilari.
Rakennus toimii perinnetalona. Isänhuoneessa on valokuva- sarja Eino Leinon elämänvaiheista ja äidin huoneessa Eino Leinon teosten 1. painokset.
Retkeilypäivien päätös
Retkeilypäivien päätteeksi kokoonnuimme vielä ruokailemaan.
Kainuun puheenjohtaja Martti Böhm luovutti vieraileville
yhdistyksille Kajaanin Linnasta kertovan teoksen.
Oulun ja Pohjois-Savon edustajat kiittivät isäntiä hyvistä järjestelyistä ja Kari Lintula toivotti oululaiset ja kainuulaiset vuoden kuluttua tervetulleiksi Kuopioon.
Kotimatka
Kotimatkalla pidettiin tauko Lapinlahdella.
Kuopiossa olimme n. 17.30.
