OULUN, KAINUUN JA POHJOIS-SAVON
YHDISTYSTEN SYYSRETKEILYPÄIVÄT
KUOPIOSSA 4-5.9.2010
Lauantai 4.9.2010
Saapuminen:
Retkeilypäivien osallistujat kokoontuivat matkustajasatamaan klo 11.00 Kallavesiristeilylle lähtöä varten. Retkeilypäiville osallistui 38 henkilöä.
Kallavesiristeily:
Risteily tehtiin Queen R aluksella
Queen R kuuluu Roll-laivayhtiöön, jolla on käytössään lisäksi kolme muuta laivaa: Ukko, pienempi Princess Anne sekä BlueWhite Eagle. Viimeksi mainittu on Suomen suurin sisävesiristeilijä, joka kulkee reittiliikenteessä Kuopiosta Lappeenrantaan.
Kari Rapo on rakentanut Queen R:n yhdessä perheensä kanssa vuonna 2001. Aluksen pohjana on autolautta.
Laivat nimetään usein naisten mukaan, ja niin on Queen R:n kohdallakin. R-kirjain tulee vaimoni Raija-Liisan nimestä, Kari Rapo kertoo.
Saaristokaupungin reittiä laiva alkoi kulkea vuoden 2009 elokuussa. Reitin pituus on 19 kilometriä, ja matka kestää 1,5 tuntia. Laivaan mahtuu maksimissaan 200 matkustajaa, ja laivassa on kahvila A-oikeuksin. Risteilyohjelmaan kuului lounas aluksella.
Saaristokaupunkiristeily kulkee Keilankannan kanavan kautta. M/S Queen R on iso alus, mutta se pystyy kiertämään saaristokaupungin reitin, sillä laivasta on purettu ylin kerros. Laivan ja Pölhön sillan väliin jää 15 senttimetriä.
Sisävesilaiva Queen R lipuu halki aaltojen Kallaveden kauniin luonnon väreillessä auringonpaisteessa. Vaihtelevan reitin varrella on saaria ja siltoja,
Rönön hieno omakotitaloalue, Pölhön saaren virkistysalue, Keilankannan kanava sekä Siltavahti-talo. Pienessä saaressa näkyy tuulimylly.
Majoittuminen:
Risteilyn jälkeen siirryimme läheiseen Scandic-hotelliin valmistautumaan perinteiseen yhdistysten väliseen kilpailuun. Oululaiset ja kainuulaiset majoittautuivat.
Kilpailu:
Kilpailu oli kolmehenkinen joukkuekilpailu, joukkueessa tuli olla ainakin yksi nainen. Kari Lintula oli suunnitellut varsin vaativan, yhdeksän kohdetta sisältäneen pallonlyöntiradan.
Kilpailu suoritettiin viestinä. Varsinaisen kilpailun ulkopuolella rataa kiersi myös Sähköteknikkojen Liiton phj Tapio Aho. Oulun joukkueen voidaan sanoa olleen ylivoimainen voittaja.
Illanvietto:
Illanvietto aloitettiin illallisruokailulla. Konjakin kahvin kanssa tarjosi SIL.
Sen jälkeen Liiton puheenjohtaja Tapio Aho kertoi Liiton nykytilanteesta
ja luovutti Liiton kultaisen ansiomerkin yhdistyksemme jäsenelle Viljo Pitkäselle. Ansiomerkki luovutetaan ansiokkaasta työstä yhdistyksen hyväksi.
Ohjelmassa seurasi murresanavisailu. Tasaisen kisan voittivat kainuulaiset
uusintakierroksen jälkeen. Oululaiset tulivat toiseksi ja isännät olivat kohteliaasti viimeisenä. Palkinnon visailuun lahjoitti Prysmian-kaapeli/
Matti Ahonen.
Illan viimeinen ohjelmanumero oli arpajaiset käännetyssä järjestyksessä,
eli viimeiksi nostettu arpa voitti parhaan palkinnon. Palkintoja arpajaisiin
oli lahjoittanut Prysmian-kaapelit, Kuopion Energia ja Viljo Pitkänen.
Sunnuntai 5.9.2010
Sunnuntain ohjelmassa oli kiertoajelu hotellilta eteläisen Kuopion kautta Puijolle ja tutustuminen muutamiin kohteisiin reitin varrella. Kari Lintula ja Martti Savolainen olivat keränneet tietoja reitin varrella olevista kohteista.
Gust Ranin ja Lignell&Piispanen:
Hotelli Scandicin läheisyydessä sijaitsee vanha punatiilinen tehdasalue, jossa toimivat Gust. Raninin mylly ja Lignell&Piispasen likööritehdas.
Gust. Raninin myllyteollisuus alkoi Koljonniemellä ensin tuulimyllyn, sitten höyrymyllyn ja tekniikan kehittyessä edelleen valssimyllyn voimin. Vielä tänään Raninin mylly jauhaa Kuopion sataman tuntumassa Savon vanhimpana toiminnassa olevana myllynä.
Lignell&Piispasen tehdas sijaitsee samoilla sijoilla, jolle jo vuonna 1781 päätettiin perustaa kruununpolttimo. Yli 220 vuoden takaisesta historiasta muistutuksena kiinteistössä sijaitsevat edelleen holvin sisään rakennetut jättimäiset, kymmenien tuhansien litrojen viinapannut. Tähän Koljonniemen kortteliin kiteytyykin suuri osa suomalaista alkoholijuoma-osaamista. Tänä päivänä Lignell&Piispanen jatkaa aluella ainoana näitä kunniakkaita perinteitä, jotka ulottuvat jo neljälle vuosisadalle.
Lääninhallitus:
Kuningas Kustaa III perusti Savon ja Karjalan läänin touko- ja kesäkuussa vuonna 1775 tekemällään eerikinretkellä ja määräsi residenssipaikaksi (maaherran ja lääninhallituksen hallintopaikaksi) lopulta Kuopion mm. esitetyn Nilsiän sijasta. Keisari Nikolai I:n käskykirjeellä perustettiin vuonna 1831 Kuopion lääni ja myös Mikkelin lääni. Pohjois-Karjalan lääni perustettiin 1960. Itä-Suomen lääni muodostettiin näistä kolmesta läänistä ja se aloitti toimintansa 1.9.1997 toimipaikkana Mikkeli ja palveluyksiköt Kuopiossa ja Joensuussa.Maaherran residenssi oli Kuopiossa 222 vuotta. Ensimmäinen maaherra oli Otto Ernst Boije. Viimeinen Kuopion läänin maaherra oli Olavi Martikainen.
Pyhän Nikolaoksen katedraali:
Pyhän Nikolaoksen katedraali on Suomen ortodoksisen kirkon piispanistuin Kuopiossa. Kirkko on pyhitetty Pyhän Nikolaoksen muistolle. 1902–1903 rakennetun kirkon suunnitteli A. Isaksson. Julkisivumateriaali on maalattu näyttämään punaiselta tiileltä, mutta rappauksen alta löytyy kuitenkin aitokin tiili. Ikonostaasi on valmistettu Pietarissa Aleksanteri Nevskin lavrassa ja se on lahjoittanut kenraalikuvernööri Bobrikov. Kelloja on 8 kappaletta.
Kirkon vihki Suomen toinen ortodoksinen arkkipiispa Nikolaj.
Kirkko peruskorjattiin 2004, ikonostaasin kultaukset uusittiin sekä sisätilat remontoitiin täysin.
Musiikkikeskus:
1972 käynnistettiin kutsukilpailu talon suunnittelemiseksi, johon tulee 4 esitystä: "Kontrabasso", "Opus 310172", "Ostinato" ja "Konsta". Yksimielisesti palkintolautakunta valitsee parhaaksi ehdotuksen nimeltä "Opus 310172", jonka tekijät ovat kuopiolaiset arkkitehdit Esa Malmivaara ja Raimo Savolainen.
Kuopion Musiikkikeskuksen peruskivi muurattiin 27.9.1983 ja keskus valmistui elokuussa 1985.
Talon ylpeys on 1064-paikkainen Konserttisali, jonka akustiikan on suunnitellut professori Alpo Halme. Lopputulos on ollut laajasti kiitelty ja sali soveltuukin loistavasti niin klassiselle kuin kevyelle musiikille.
Uusi Haapaniemi:
Uusi Haapaniemi sijaitsee Kallaveden rannalla alempana kuin Haapaniemen vanhemmat asuinalueet, Haapaniementien ja rannan välissä. Uuden Haapaniemen talot ovat suurelta osin vaaleasta tiilestä rakennettuja kerrostaloja ja muutamat niistä on rakennettu opiskelija-asunnoiksi. Taloja rakennettiin 1980-1990 luvun taitteessa ja uusimmat talot on rakennettu vuonna 2007
Vuonna 1901 splinttitehtaasta alkanut Haapaniemen teollisuushistoria näkyy jäljelle jääneissä 1913 rakennetusta konepajasta ja sen 1947 rakennetusta lisärakennuksesta sekä muistoksi säilytetystä vanhimmasta tiilisestä savupiipusta.
Haapaniemen voimalaitos:
Haapaniemen voimalaitos on kaukolämpöä ja sähköä tuottava Kuopion Energian omistama lämpövoimalaitos Kuopion Haapaniemen kaupunginosassa. Voimala jakautuu kahteen yksikköön: Haapaniemi I ja II. Ensimmäinen yksikkö otettiin käyttöön 1972 ja se oli ensimmäinen jyrsinturvetta käyttävä lämmitysvoimala Suomessa. Vuonna 1982 otettiin käyttöön kakkosyksikkö. Voimalan kokonaissähköteho on noin 90 MW ja lämpöteho noin 205 MW. Laitokselle rakennetaan uutta Haapaniemi I:n korvaavaa yksikköä.
Saaristokatu:
Saaristokatu yhdistää Saaristokaupungin Kuopion keskustaan. Saaria myötäillen rakennettu 4,5 kilometriä pitkä maisemakatu on lyhentänyt matkaa Saaristokaupungista parhaimmillaan jopa 12 kilometriä. Saaristokatu alkaa Siikaniemestä ja jatkuu Keilankantaan asti. Keskustasta Saaristokadulle pääsee Tasavallankadun liittymästä.
Vesistöosuutta Saaristokadusta on 1,5 km, josta siltoja on lähes puoli kilometriä. Ensimmäinen silta keskustasta päin tultaessa, Ellen Thesleffin silta, on 280 metriä pitkä. Fridolf Weurlanderin sillan pituus 30 metriä, Anton Lindforsin silta 22 metriä ja Unto Koistisen silta 160 metriä.
Saaristokadun rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 2006 yhtäaikaa sekä saaristojaksolla että Keilankannassa. Kadun rakentaminen kesti yli kaksi vuotta ja se avattiin liikenteelle 24 lokakuuta 2008.
Asuntomessualue:
Asuntomessualueella bussi pysähtyi ja tutustuimme alueeseen jalkaisin.
Vuoden 2010 asuntomessut järjestettiin Kuopion Saaristokaupungissa sijaitsevalla asuinalueella, jota kutsutaan Lehtoniemen Helmeksi. Nimensä mukaisesti asuinalue on oikea helmi; asumisen laatua ilmentävät tasokas rakentaminen, palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien läheisyys sekä kaunis saaristomaisema.
Lehtoniemen Helmen messualueelle on rakennettu 34 omakotitaloa, yksi paritalo ja kaksi rivitaloa. Kaikki messutalot sijoittuvat aivan Saimaan vesistöön kuuluvan Kallaveden rantaan tai rannan välittömään läheisyyteen. Lähes kaikista messutaloista avautuu näkymä järvimaisemaan.
Retkeläiset kiinnittivät huomiota mm:ssa ikkunoiden paljouteen ja suuriin kokoihin. Todettiin myös alueella louhitun paljon kalliota ja louhetta käytetyn piharakentamisessa.
Pelastusopisto:
Matkalla pelastusopistolle ohitimme mm:ssa UppoNallen päiväkodin, Kuopion Energian varavoimalaitoksen ja Aurinkorinteeen koulun.
Opiston pihassa teimme lyhyen pysähdyksen. Opiston opettaja Jani Jämsä kertoi opiston historiasta ja nykyhetkestä.
Pelastusopisto on sisäasiainministeriön alainen oppilaitos, joka vastaa pelastustoimen ja hätäkeskusten ammatillisesta koulutuksesta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen tähtäävästä koulutuksesta sekä kansainvälisiin siviilikriisinhallintatehtäviin valmentavasta koulutuksesta.
Koulutustehtävän ohella Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Lisäksi Pelastusopisto vastaa pelastustoimen toimenpiderekisterin (PRONTO) ylläpidosta ja ylläpitää pelastusalan keskuskirjastoa.
Pelastusopistossa annetaan ammatillista tutkintoon johtavaa koulutusta seuraavissa koulutusohjelmissa:
1) pelastajan koulutusohjelma (pelastajatutkinto)
2) hätäkeskuspäivystäjän koulutusohjelma (hätäkeskuspäivystäjätutkinto)
3) pelastustoimen alipäällystön koulutusohjelma (alipäällystötutkinto)
4) palopäällystön koulutusohjelma, insinööri (AMK) -tutkinto.
Pelastusopisto järjestää palopäällystön koulutusohjelman yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.
Pelastuslaitosten ja hätäkeskusten henkilöstölle tarjottavan ammatillisen täydennyskoulutuksen tavoitteena on varmistaa, että organisaatioilla on käytettävissään paras mahdollinen tieto ja osaaminen palveluidensa laadun varmistamiseksi. Järjestämme täydennyskoulutusta myös mm. elinkeinoelämän organisaatioiden henkilöstölle.
Pelastusopisto on myös johtava viranomaisten varautumiskoulutuksen järjestäjä maassamme. Asiakkaina ovat mm. ministeriöt, keskusvirastot, lääninhallitukset sekä kunnat.
Järjestämme myös koulutusta pelastustoimen- ja siviilikriisinhallinnan kansainvälisiin tehtäviin lähteville.
Pelastusopistossa opiskelee lähiopetusjaksoilla 400 - 500 opiskelijaa. Määrä vaihtelee lähiopetuksessa olevien kurssien ja opintojen vaiheen mukaan. Opiskelijoista on naisia noin 15 %. Pelastusopisto tarjoaa opiskelijoille maksuttoman majoituksen ja ruokailut.
Pelastusopistossa opiskelee lähiopetusjaksoilla 400 - 500 opiskelijaa. Määrä vaihtelee lähiopetuksessa olevien kurssien ja opintojen vaiheen mukaan. Opiskelijoista on naisia noin 15 %. Pelastusopisto tarjoaa opiskelijoille maksuttoman majoituksen ja ruokailut.
Peuran saha:
Matkan jatkuessa ohitimme Pitkälahden sahan alueen. Sahan perusti liikemies Heikki Peura ja se oli toiminnassa 1911-1971. Alueella oli 50-luvulla paljon asutusta. Myös Pitkälahden vanha koulu on perustettu 1933 sahan työntekiöiden lapsien vuoksi.
Matkus:
Teimme pienen koukkauksen Matkuksen uudelle alueelle.
Matkus on 60 hehtaarin yritysalue Kuopion eteläosassa, vajaan kilometrin päässä Petosen keskustasta. Alueen läpi kulkee valtatie 5:n moottoritie ja sitä rajaavat koillisessa ja lounaassa vesialueet Pitkälahti sekä Matkus.
Matkuksen päävetonaulaksi tullaan rakentamaan 2010 alkaen IKEAn Ikano -ostoskeskus (33 500m2 Ikealle + 30–40 000m2 Ikanolle). Ikean ostama, viitostien länsipuolella sijaitseva tontti on laajuudeltaan 22 hehtaaria. Tontilla on liikerakennusoikeutta 90 000 kerrosneliömetrille. Moottoritien itäpuolelle valmistui kuitenkin ensimmäisenä keväällä 2010 Itellan noin 20 miljoonaa euroa maksava, 20 000 neliömetrin lajittelukeskus.
Keväällä 2009 Matkuksen yritysalue oli ympäristöministeriön tietojen mukaan kerrosalan perusteella (150 000m2) Suomen viidenneksi suurin kaupan hanke.
Pelastusopiston harjoitusalue:
Tutustumiskohteista mielenkiintoisin oli pelastusopiston harjoitusalue Korvaharjussa. Tutustumiskierroksen jälkeen saimme nähdä demonstraation television palamisesta.
Noin 38 hehtaarin laajuisella harjoitusalueella on monipuolisia koulutusharjoituskenttiä ja erikoisrakennuksia, vastaanotto- ja huoltorakennukset sekä luokkatilat. Harjoitusalueella voidaan lähes todenmukaisissa oloissa harjoitella erilaisten palojen sammutusta, kemikaalivahinkojen torjuntaa, monipuolisia pelastustehtäviä, hälytysajoa ja onnettomuuksissa loukkaantuneiden ensihoitoa. Harjoittelualuetta käytetään myös viranomaisten yhteisten suuronnettomuusharjoitusten toteutukseen.
Harjoitusalue on suunniteltu siten, että ympäristölle aiheutuvat haitat on saatu minimoitua. Tarjoamme harjoitusaluetta mielellämme kaikkien turvallisuuskoulutusta järjestävien organisaatioiden käyttöön.
Haminalahti:
Korvaharjusta matkamme jatkui Haminalahteen. Haminalahti on kuulu komeista vesi- ja jyrkännemaisemistaan, joita ovat ikuistaneet mm. Haminalahden hovissa asuneet Wrightin taidemaalariveljekset sekä lintumaalari Matti Karppanen. Osa alueista on suojelualueita. Keskeisen ilmeen kylälle antaa 1800-luvun puolivälissä valmistuneet hovin rakennukset sekä 1900-luvun alussa valmistuneet Pirttisaaren huvila ja Salonsaaren jugend -tyylinen asuinrakennus.
Alueella on toimiva nuorisoseurantalo, kaupungin leiri- ja kurssikeskus, Haminalahden metsästysseuranmaja sekä Juttuharjun seurantalo. Kylällä toimii erilaiset liikunta- ja harrastusryhmät. Kyläläiset ovat tehneet talkoilla oman liikuntakentän, luistinradan, uimaranta-venevalkaman, ja valaistun kuntoladun. Kylä kuuluu myös kaupungin laajempaan latuverkkoon.
Haminalahden kulttuuripolku esittelee taiteilijoiden Magnus (1805-1868), Wilhelm (1810-1887) ja Ferdinand (1822-1906) von Wrightin synnyinseudun, Haminalahden maisemia, jotka ovat vahvasti vaikuttaneet veljesten tuotantoon. Kulttuuripolku kulkee Haminalahden ympäristön maisemissa käyden paikoilla, joita veljekset ovat ikuistaneet maalauksiinsa.
Haminalahden Hovin tilasta on ensimmäiset merkinnät maakirjoissa vuodelta 1541. Vuonna 1760 Hovin tilan omistajaksi tuli Magnus Fredrik Tawast. Hän luovutti tilan vuonna 1778 tyttärelleen Anna Cristina Tawastille (1751-1846) ja hänen miehelleen Jonas Mauriz von Wrightille (1727-1813). Heidän poikansa Henrik Magnus von Wright (1771-1851) oli taiteilijaveljesten isä.
Vanhan kartanon (vanha Hovi) tilalle rakennettiin uusi päärakennus vuonna 1848 entisen myllyn paikalle. Taiteilijoiden isoäidin Anna Cristina von Wrightin Ruotsissa asunut veli, Kreivi Henrik Tawast (1763-1841), oli kuollut ja häneltä jäi huomattava perintö, joka käytettiin uuden päärakennuksen rakentamiseen.
Ferdinand von Wright rakennutti vanhan Hovin paikalle Lugnetin vuosina 1861-1863. Ateljeessaan hän asui runsaiden huonekukkien ja kesyyntyneiden lintujen ympäröimänä vuoteen 1883, jolloin sairaus pakotti hänet siirtymään Hovin päärakennukseen.
